Commons:Work With Sounds/fi
Work With Sounds on projekti, jonka tarkoitus on nauhoittaa uhanalaisia tai jo kadonneita teollisen yhteiskunnan ääniä. Nauhoitteet julkaistaan CC BY 4.0 lisenssillä. Äänet nauhoitetaan ja ääntä tuottava prosessi dokumentoidaan myös videoina ja valokuvina. Work With Sounds on Culture 2000 -projekti, jota rahoittaa Euroopan unioni ja kuusi eurooppalaista museota. Äänet tallennetaan database -tietokantaan mutta ne kopioidaan myös sekä Europeanaan että Wikimedia Commonsiin.
Projektiin ottavat osaa seuraavat GLAMit
Organisaatiot, jotka ottavat osaa projektiin.
- Museum of Municipal Engineering, Krakova, Puola
- Technical museum of Slovenia, Bistra
- LWL-Industriemuseum, Dortmund, Saksa
- Työväenmuseo Werstas, Tampere, Suomi
- La Fonderie. Musée bruxellois de I´industrie et du travail, Bryssel, Belgia
- Museum of Work, Norrköping, Ruotsi
Osallistuminen
Work With Sounds nauhoittaa uhanalaisia tai kadonneita teollisen yhteiskunnan ääniä - mukaan lukien sellaisia ääniä, joilta ollaan pyritty suojautumaan. Vähintään 600 ääntä niiden alkuperäisillä paikoilla tullaan nauhoittamaan 1.9.2013 - 31.9.2015 välisenä aikana. Koko kokoelma ääniä, kuvia ja videoita tallennetaan workwithsounds.eu -verkkosivustolle. Ensivaiheissa kaikki videot ladataan YouTubeen ja äänet Wikimedia Commonsiin.
Taustaa
Äänet ovat aina olleet läsnä sekä työssä että elämässä yleensä. Äänimaisema on olemassa, havaitsemme sitä tai emme. Siksi äänet muodostavat tärkeän osatekijän erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuuriperinnön kokemuksessa, uudelleenluomisessa ja ymmärtämisessä.
Vaikka - tai ehkäpä juuri siksi - äänet ovat niin luonnollinen osa elämää, niitä harvemmin huomioidaan saati tallennetaan, vaikka kaikki Euroopan valtiot pyrkivät voimakkaasti tallentamaan kulttuuriperintöään. Varsinkin historiallisia ääniä on vaikea löytää. Vanhat äänet ovat yleensä musiikki- tai muita mediatallenteita, kuten vanhoja elokuva-, TV- ja radio-ohjelmia. Näistä lähteistä voi työelämän ja arkipäivän ääniä toki löytää, mutta äänimaisemana nauhoitetusta tallenteesta ei pysty yksittäisiä ääniä eristämään. Siksi tarvitaan ääninauhoituksia, joihin on nauhoitettu vain tietty määritelty ääni. Yksittäisillä äänillä voidaan luoda uusia historiallisia äänimaisemia. Vaikka esimerkiksi työpajan ääntä ei ole oikeasti koskaan nauhoitettu, se voidaan luoda käyttämällä siellä käytössä olleiden koneiden yksittäisiä ääniä. Teollisen yhteiskunnan arkipäivä oli monipuolinen ja moniääninen. On hyvin tärkeää saada talteen mm. pesuloiden, paikallissairaaloiden ja koulujen ääniä. Kuvista voimme nähdä, miltä ne näyttivät, mutta miltä ne kuulostivat?
Onneksi on olemassa vielä joitain ympäristöjä, joissa yksittäisiä historiallisia ääniä voidaan tuottaa ja äänittää. Sellaisia ovat mm. teollisuusmuseot sekä arkielämän tallentamiseen keskittyneet museot, joissa kokonaiset työpaikat - rakennukset, huonekalut, työkalut ja koneet ovat tallennettuna. Museoiden yhteydessä toimivat henkilöt ovat usein samoja ihmisiä, jotka ovat työskennelleet samassa työpaikassa sen ollessa vielä tuottavassa työssä. Heillä on paljon tietoa esimerkiksi työpaikan äänistä ja niiden alkuperästä, joka voidaan saada talteen haastatteluilla. Työelämän ja muiden museoiden tai vastaavien ympäristöjen nauhoitteilla voidaan rikastaan myös kumppanimuseon kokoelmia. On mahdollista tallentaa myös sellaisia työympäristöjen ääniä, jotka ovat vielä toiminnassa, mutta jotka saattavat kadota lähitulevaisuudessa.
Ääniä tarvitaan tekemään historia eläväksi kouluissa ja museoissa. Ääni voi olla myös tärkeä elementti erilaisissa taiteellisissa töissä, performansseissa, musiikissa, mediatuotteissa, tietokonepeleissä yms. Euroopassa on kasvava kiinnostus vanhoihin teollisuusympäristöihin, hylättyihin tehtaisiin, ja sen kaltaisiin paikkoihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden ja paikan erilaisille alakulttuureille luoda uutta käyttämällä uusia medioita.
Internetistä on mahdollista löytää joitakin ääniä. Yleensä ne ovat huonosti dokumentoitu ja niistä puuttuu historiallinen taustatieto. Harvoin, jos koskaan, nauhoitteesta puuttuu tieto siitä, missä ja miten ääni on nauhoitettu, onko se aito vai keinotekoisesti luotu ääni, millaisen koneen, työkalun tai ympäristön ääni se on sekä milloin ja miten äänen tuottamaa konetta on käytetty. Tällainen tieto olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää vakavassa yrityksessä kulttuurihistoriamme tämän osan tallentamisessa. Samoin se on erittäin tärkeää äänen käytön kannalta, jotta sitä voitaisiin käyttää soveliaalla tavalla historian rekonstruoimisessa. Tässä projektissa kehitetään tietokanta, johon alaan perehtyneet museoammattilaiset tallentavat ja dokumentoivat äänet. Jokainen ääni kuvaillaan sellaisella tavalla, että tietokannan käyttäjät saavat oikean ja asianmukaisen informaation siitä, mistä se on peräisin ja millaisissa olosuhteissa se on nauhoitettu. Projektin tallentamat äänet saavat tavallaan "museon hyväksymä" -tasoleiman.
Tiedostot
Kerro virheistä
Ole hyvä ja ota yhteyttä projektin johtoon Torsten Nilsson, Swedish Air Force Museum, Linköping, Sweden.
Katso myös