User:Á/Tiedostojen käyttösäännöt

From Wikimedia Commons, the free media repository
Jump to navigation Jump to search
Shortcut
Tiedostojen käyttösäännöt muilla kielillä:

Tämä sivu auttaa päättämään, voiko tiedoston tallentaa Commonsiin. Tämän sivun kirjoittajat eivät suurimmaksi osaksi ole juridisen koulutuksen saaneita, joten sivulla voi esiintyä virheitä.

Wikimedia Commons hyväksyy vain vapaasti lisensoidut kuvat, eli kuvat joita kuka tahansa voi käyttää mihin hyvänsä. Kuitenkin kuvan käytölle voi olla muita kuin tekijänoikeuteen liittyviä rajoituksia, esimerkiksi kuvaan voi päteä tavaramerkkisuoja tai moraalisia oikeuksia. Katso Commons:Non-copyright restrictions lisätietoja varten. Yleensä tälläisistä rajoituksista pyritään kertomaan kuvan sivulla, mutta on uudelleenkäyttäjän tehtävä varmistaa, että kuvan käyttö ei riko lakia. Voi myös olla, että kuvaussivun lisenssi on virheellinen tai ei päde Suomessa tai siinä maassa, jossa sinä asut. Monet Commonsin lisenssit, kuten GNU Free Documentation License ja Creative Commons Nimeä-Tarttuva vaativat, että teoksesta johdetut versiot julkaistan samalla lisenssillä.

Wikimedia Commons hyväksyy vain sellaiset kuvat, jotka ovat

Wikimedia Commons ei hyväksy sitaattioikeuden nojalla käytettäviä kuvia, katso tämä osio perusteluja varten. Myöskään kuvat, joiden kaupallinen käyttö, muuntelu, muunneltujen versioiden julkaisu tai ilmoittamatta uudelleenkäyttäminen on kielletty, eivät ole sallittuja.

Kuvan lisenssi on kerrottava tiedoston kuvaussivulla käyttäen tekijänoikeusmallinetta. Kaikki lisenssin vaatima tieto on ilmoitettava tiedoston kuvaussivulla. Tietojen avulla muiden tulee voida varmistua lisenssin oikeellisuudesta. Jos kysyt lupaa tekijänoikeuksien haltijalta, käytä kirjepohjaa (suomeksi/englanniksi) kysyäksesi sitä.

Jos et luettuasi tämän sivun tiedä, voitko ladata kuvan Commonsiin, älä lataa kuvaa, vaan kysy apua kahvihuoneesta.

Hyväksytyt lisenssit[edit]

Tekijänoikeuslisenssi on kuvan tekijän ilmoitus siitä, miten kuvaa saa käyttää ja mihin sitä saa käyttää. Vain kuvan tekijänoikeuksien haltija voi lisensoida kuvan jollakin lisenssillä. Yleensä kuvan tekijä, kuten valokuvaaja, piirtäjä tai maalari, on myös kuvan tekijänoikeuksien haltija.

Tämä sarjakuva selittää, miksi kaupallisen käytön kieltäviä lisenssejä ei hyväksytä Commonsissa. Klikkaa kuvaa katsoaksesi suurempaa versiota.

Kaikkien Commonsin kuvien täytyy olla vapaasti lisensoituja. Alla on lueteltu eräitä piirteitä, mitä vapaasti lisensoiduilla kuvilla täytyy olla.

  • Teoksen uudelleenjulkaisun täytyy olla sallittua.
  • Teoksen levittämisen täytyy olla sallittua.
  • Teoksen muuntelun täytyy olla sallittua.
  • Teoksesta tehtyjen muunneltujen versioiden eli johdannaisten julkaisun on oltava sallittua.

Monilla lisensseillä on seuraavia ehtoja. Seuraavat ehdot eivät kuitenkaan ole pakollisia.

  • Teoksen tekijöiden nimien mainitseminen.
  • Johdannaisten julkaisu samalla lisenssillä.
  • Koko lisenssin tekstin julkaisu.
  • Levitettäessä teosta teoksen levittäminen vain vapailla tiedostomuodoila pakattuna.

Lisenssiin ei saa sisältyä seuraavia asioita:

  • Vain Wikipedia, Commons tai Wikimedia Foundation saa käyttää teosta. Poikkeuksena Wikimedian logot ja ja muut muotoilut, joihin Wikimedia Foundation omistaa tekijänoikeuden.
  • Kaupallinen käyttö on kiellettyä.
  • Muu kuin opetuksellinen käyttö on kielletyä.
  • Käyttö on sallittua vain sitaattioikeuden nojalla.
  • Ilmoittaminen tekijälle teoksen käytöstä on pakollista.

Kaksoislisensointi[edit]

Tämä sarjakuva selittää, miksi kuva kannattaa kaksoislisensoida. Klikkaa kuvaa katsoaksesi suurempaa versiota.


Voit lisensoida kuvasi niin monella lisenssillä kuin haluat, kunhan vähintään yksi lisensseistä on vapaa lisenssi. Esimerkiksi kaupallisen käytön kieltävällä lisenssillä lisensointi on sallittua, jos kuva on lisensoitu myös jollakin vapaalla lisenssillä. Siitäkin huolimatta, että GNU Free Documentation License on vapaa lisenssi, lisensoi kuvasi myös jollakin muulla vapaalla lisenssillä. Katso seuraavan otsikon alapuolelle selitystä varten.

Kaksoislisensointi ei-vapaalla lisenssillä voi olla hyödyllistä yhteensopivuuden kannalta. Jotkut sivustot saattavat vaatia, että kaikki sivuston kuvat ovat käytettävissä jollakin lisenssillä. Kaksoislisensointi ei-vapaalla lisenssillä myös antaa ihmisille mahdollisuuden lisensoida kuvasta tekemänsä munnellut versiot ei-vapaalla lisenssillä.

Tunnettuja lisenssejä[edit]

Muun muassa seuraavat tunnetut lisenssit hyväksytään Commonsissa.

Myös ilman tekijänoikeuden suojaa olevat kuvat ovat sallittuja.

Älä lisensoi itse tekemääsi kuvaa pelkällä GNU Free Documentation Licensellä. Gnu Free Documentation License edellyttää koko lisenssitekstin julkaisemista kuvan käytön yhteydessä, joten kuvan käyttö painetussa mediassa on hyvin hankalaa. Lisensoi itse tekemäsi kuva myös lisenssillä Creative Commons Nimeä-Tarttuva, joka ei edellytä koko lisenssitekstin julkaisemista. Voit tehdä niin lisäämällä {{Self|cc-by-sa-3.0}} tiedoston kuvaussivulle tai muuttamalla malline {{Self|GFDL}} tai malline {{GFDL-self}} muotoon {{Self|cc-by-sa-3.0|GFDL}}.

Älä lisensoi itse tekemääsi kuvaa pelkällä GPL-lisenssillä tai LGPL-lisenssillä. GPL ja LGPL ovat suunniteltuja tietokoneohjelmille. Lisensoi itse tekemäsi kuva myös lisenssillä Creative Commons Nimeä-Tarttuva, joka on suunniteltu muille teoksille kuin tietokoneohjelmille.

Muut kuin vapaat lisenssit eivät ole sallittuja Wikimedia Foundationin päätöksen perusteella.

Yleisiä lisenssejä, joita ei hyväksytä täällä:

  • Creative Commons Epäkaupallinen (NC) -lisenssit
  • Creative Commons Ei-muunneltuja-versioita (ND) -lisenssit
  • Fair use -oikeuden tai sitaattioikeuden nojalla käytettävät kuvat eivät myöskään ole sallittuja, katso tämä osio perusteluja varten.

Ei-vapaita lisenssejä voidaan käyttää vain, jos kuva on lisensotu jollakin vapaalla lisenssillä.

Tarvittavat tiedot[edit]

Esimerkki oikein täytetyistä tiedoston tiedoista. Klikkaa kuvaa päästäksesi kuvaussivulle.

Tiedoston kuvaussivulla on oltava seuraavat tiedot:

  • Kuvan tekijänoikeudellinen tilanne. Kuvan tekijänoikeudellinen tilanne tulee ilmoittaa käyttäen tekijänoikeusmallinetta. Jos tekijänoikeusmallinetta ei ole, kirjoita {{Copyrighted free use provided that|Ehdot}} ja korvaa kohta ”Ehdot” kertomalla ehdot, joilla kuvaa saa käyttää.
  • Kuvan lähde. Jos lataaja on sama henkilö kuin tekijä, asia tulee ilmoittaa erikseen esimerkiksi kirjoittamalla ”Created by uploader”, ”Self-made” tai ”Own work”. Jos kuva on Internetistä, tulee antaa linkki kuvan sivulle, sille sivulle, jolla kuvaa käytetään ja sille sivulle, jolla kerrotaan kuvan tekijänoikeudellinen tilanne. ”Transferred from Wikipedia” ei riitä kuvan lähteeksi Wikipediasta siirretyille kuville, vaan tulee antaa linkki sille sivulle, jolla tiedoston kuvaussivu oli. Jos kuva julkaistiin ensimmäisen kerran muualla kuin Wikipediassa, myös alkuperäinen lähde on kerrottava.
  • Kuvan tekijä. Jos kuva on ilman tekijänoikeuden suojaa tekijänoikeuden vanhenemisen vuoksi, myös tekijän kuolinvuosi tulee ilmoittaa. Vaikka käyttäisit sellaista mallinetta kuin {{Self}}, {{PD-self}} tai {{GFDL-self}}, sinun tulee silti ilmoittaa erikseen kuvan tekijä.

Tiedoston kuvaussivulla olisi hyvä olla myös seuraavat tiedot:

  • Kuvaus. Mitä kuvassa on tai mitä äänite sisältää? Tee kuvauksestasi aina mahdollisimman tarkka. Muista, että hakukoneet etsivät tekstin perusteella, eivät pikseleiden.
  • Luontipäiväys ja julkaisupäiväys. Jos kuva on ilman tekijänoikeuden suojaa tekijänoikeuden vanhenemisen vuoksi, myös päiväykset tulee ilmoittaa.

Paras tapa kertoa tiedot on käyttäen mallinetta {{Information}}. Kopioi malline kuvan sivulle ja kerro tiedot kirjoittamalla ne yhtäsuuruusmerkkien jälkeen:

{{Information
| Description =
| Source =
| Date =
| Author =
| Permission =
| Other_versions =
}}

Tekijänoikeuden kohteet[edit]

Joissakin tapauksissa yhdessä ainoassa kuvassa tai mediatiedostossa voi olla monta tekijänoikeuden kohdetta — katso Commons:Derivative works lisätietoja varten. Tekijänoikeuden kohteet vaihtelevat lainsäädännön mukaan, ja usein lainsäädäntö voi olla epäselvää tai puutteellista. Joitakin esimerkkejä:

  • Jos kyseessä on äänite, seuraavien asoiden on oltava vapaasti lisensoituja:
    • Sävelmä, johon säveltäjällä on tekijänoikeus
    • Sanoitus, johon sanoittajalla on tekijänoikeus
    • Esitys, johon esittäjillä on lähioikeus
    • Itse äänite, johon äänittäjällä on lähioikeus

Huomaa, että monesti tekijä on siirtänyt tekijänoikeutensa tai lähioikeutensa jollekin yhtiölle.

  • Jos kyseessä on kaksiulotteinen taideteos, kaksiulotteisen taideteoksen tekijällä on kaksiulotteiseen taideteokseen tekijänoikeus. Sille, joka skannaa teoksen tai ottaa siitä valokuvan, ei yleensä muodostu tekijänoikeutta. Kuitenkin joissakin maissa, kuten Suomessa, sille joka ottaa valokuvan maalauksesta, muodostuu lähioikeus valokuvaan.
  • Jos kyseessä on kolmiulotteinen taideteos, myös valokuvaajalle muodostuu tekijänoikeus alkuperäisen taideteoksen tekijän lisäksi. Joissakin maissa julkaiselle paikalle pysyvästi asennettujen kolmiulotteisten taideteoksien kohdalla on sellainen poikkeus, että niistä otettuun valokuvaan muodostuu tekijänoikeus vain valokuvaajalle, ei siis alkuperäisen taideteoksen tekijälle. Tätä kutsutaan nimellä panoraamavapaus. Suomessa kuitenkin panoraamavapaus ei koske kaupallista käyttöä, joten Commonsiin ei voi tallentaa kuvia Suomessa sijaitsevista kolmiulotteisista taideteoksista, ellei taideteoksen tekijän kuolemasta ole kulunut 70 vuotta.
  • Yleensä rakennuksesta otettuun kuvaan muodostuu tekijänoikeus vain valokuvaajalle. Joissakin maissa kuitenkin myös arkkitehdille voi muodostua tekijänoikeus kuvaan. Katso COM:FOP lisätietoja varten.

Jos taideteos muodostaa mitättömän osan kuvasta ja kuvan pääaheena aivan jokin muu asia kuin taideteos, taideteoksen tekijälle ei muodostu tekijänoikeutta kuvaan. Tämä koskee esimerkiksi sellaista tapausta, jossa jostain ryhmästä on otettu ryhmäkuva taidemuseossa ja kuvan taka-alalla näkyy maalaus. Katso COM:DM lisätietoja varten.

Ilman tekijänoikeuden suojaa olevat kuvat[edit]

Commons hyväksyy myös sellaiset kuvat, jotka ovat ilman tekijänoikeuden suojaa. Kuva voi olla ilman tekijänoikeuden suojaa esimerkiksi koska sen tekijä on vapauttanut sen tekijänoikeuksista, sen tekijänoikeus on vanhentunt tai se ylitä teoskynnystä. Ongelman muodostaa se, että sama kuva, joka on ilman tekijänoikeuden suojaa yhdessä maassa, voikin olla tekijänoikeuden suojaama toisessa maassa. Monia tekijänoikeussopimuksia on solmittu, tärkeimpänä Bernin tekijänoikeussopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi, joka asettaa vähimmäisaikoja tekijänoikeuden suojan kestolle. Euroopan unionissa tekijänoikeuden kesto muille kuin valokuville on 70 vuotta tekijän kuolemasta ja loppuvuosi. Kuitenkin jokainen jäsenmaa saa asettaa itse valokuvien suoja-ajan pituuden. Yleisenä sääntönä muillekin maille pätee se, että jos tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, kuva on ilman tekijänoikeuden suojaa. Yleisenä sääntönä anonyymeille ja pseudonyymeille kuville pätee se, että jos kuvan ensijulkaisusta on kulunut 70 vuotta, se on tekijänoikeudesta vapaa.

Huomattava poikkeus tästä järjestelmästä on Yhdysvallat, jonka tekijänoikeuslait ovat erittäin monimutkaisia. Yhdysvalloissa teoksien suoja-aika on seuraavanlainen:

  • Kaikki ennen vuotta 1923 julkaistut teokset ovat ilman tekijänoikeuden suojaa. Katso {{PD-US/fi}} syytä varten.
  • Vuosina 1923—1977 julkaistuille teoksille suoja-aika on 95 vuotta ensijulkaisusta.
  • Vuosina 1978—2002 julkaistuille teoksille, jotka luotiin ennen vuotta 1978, suoja-aika on vähintään vuoden 2047 loppuun asti.
  • Vuoden 2002 jälkeen julkaistuille teokselle, jotka luotiin ennen vuotta 1978, sovelletaan alla olevia sääntöjä.
  • Vuoden 1977 jälkeen julkaistuille teoksille, jotka luotiin vuoden 1977 jälkeen, suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta, paitsi jos kyseessä on työsuhteessa tehty teos, johon työnantaja sai tekijänoikeuden (work for hire), jolloin suoja-aika on 95 vuotta ensijulkaisusta tai 120 vuotta teoksen luonnista. Lyhyempää suoja-aikaa sovelletaan.

Jos olet tallentamassa kuvaa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran muualla kuin Yhdysvalloissa, kannattaa ottaa huomioon myös se, että kuvan on oltava ilman tekijänoikeuden suojaa myös Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa hyväksyttiin 1990-luvulla laki nimeltä Uruguay Round Agreements Act (URAA). Lain seurauksena kaikkien sellaisten kuvien, jotka olivat tekijänoikeuden alaisia alkuperämaissaan 1. tammikuuta 1996, tekijänoikeudet palautuivat Yhdysvalloissa ja kuviin alettiin soveltamaan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kuva oli tekijänoikeuden alainen 1. tammikuuta 1996 alkuperämaassaan ja se julkaistiin vuoden 1922 jälkeen, kuva on tekijänoikeuden alainen Yhdysvalloissa ja siihen sovelletaan yllä mainittuja suoja-aikoja.

Yhdysvalloissa kuvan tekijä voi vapauttaa kuvansa tekijänoikeuksista. Euroopan unionissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kokonaan, vaan tekijällä säilyy oikeus tulla maintuksi kuvan käyttämisen yhteydessä eli isyysoikeus, kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta ja loppuvuosi. Lisäksi muut moraaliset oikeudet säilyvät kuvan tekijällä kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta ja loppuvuosi.

Muut kuin yhdysvaltalaiset teokset[edit]

Mona Lisasta otetut valokuvat ovat ilman tekijänoikeuden suojaa Yhdysvalloissa. Katso ”Poikkeus” lisätietoja varten.

Kaikkien Commonsin kuvien tulisi olla vapaasti käytettävissä sekä alkuperämaassa että Yhdysvalloissa. Alkuperämaalla tarkoitetaan sitä maata, jossa kuvan ensimmäinen julkaisu oli, tai jos kysessä on julkaisematon teos, teoksen tekijän kansallisuutta.

Kun tallennat tiedostoa Suomesta, sekä Yhdysvaltojen että Suomen tekijänoikeuslaki pätee. Jos olet ottanut kuvat Internetistä, Internetin-sivuston servereiden sijaintipaikan lait pätevät myös. Jos siis esimerkiksi olet tallentamassa kuvaa Suomesta käsin, joka on ruotsalaisella serverillä ja julkaistu ensimmäisen kerran Tanskassa, kuvan on oltava vapaa sekä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa että Yhdysvalloissa.

Poikkeus: Kaksiulotteisista taideteoksista otettujen kuvien ei tarvitse olla ilman tekijänoikeuden tai lähioikeuden suojaa alkuperämaissaan Wikimedia Foundationin vuoden 2008 hinäkuussa tehdyn päätöksen perusteella. Katso COM:PDART lisätietoja varten.

Sitaattioikeuden nojalla käytettävät kuvat eivät ole sallittuja Commonsissa[edit]

Oikopolku:
COM:SITO

Wikimedia Commons ei hyväksy sitaattioikeuden tai yhdysvaltalaisen fair use -oikeuden nojalla käytettäviä kuvia. Sitaattioikeus vaihtelee lainsäädännöstä riippuen, ja siten kuva, joka yhdessä maassa täyttää sitaattoikeuden kriteerit, voi toisessa maassa olla tekijänoikeusrikkomus.

Sitaattioikeus myös edellyttää, että kuvan ja tekstin välillä on asiallinen yhteys. Niinpä kuvaa, jota voi käyttää yhdellä sivulla, ei voi välttämättä käyttää toisella sivulla. Myöskään sitaattioikeuskuvien tiedostokanta ei todennäköisesti täyttäisi sitaattioikeuskuvien kriteerejä, vaan kuvat rikkoisivat tekijänoikeutta.

Voit kuitenkin tallentaa kuvat, jotka täyttävät tiedostojen käyttösäännöissä määrätyt kriteerit, suomenkieliseen Wikipediaan tai muuhun sitaattioikeuden hyväksyvään projektiin. Katso tämä eri projektien käytännöistä tehty lista.

Jäkiperäiset teokset[edit]

Tämä kuva on esimerkki hyväksytystä jälkiperäisestä teoksesta. Se on saatu aikaan yhdistelemällä tekijänoikeudettomia kuvia ja GNU Free Documentation Licensellä lisensoituja kuvia.

Jälkiperäisellä teoksella tarkoitetaan teosta, joka on saatu aikaan muuntelemalla alkuperäistä teosta. Alkuperäinen tekijänoikeuksien haltija omistaa tekijänoikeuden myös jälkiperäiseen teokseen, joten sen lataamiseen Commonsiin tarvitaan sekä alkuperäisen teoksen että jälkiperäisen teoksen tekijänoikeuksien haltijan lupa. Jälkiperäisesksi teokseksi katsotaan esimerkiksi tauluista, patsaista, leluista, julisteista, mainoksista ynnä muista sellaisista otetut valokuvat.

Muut immateriaalioikeudet kuin tekijänoikeus[edit]

Tämä valokuva on ilman tekijänoikeuden suojaa, mutta sinut voitaisiin silti haastaa oikeuteen, jos myisit tietokoneita tai äänitteitä tämän valokuvan avulla.

Useimmat kaupalliset tuoteet ovat suojattaja immateriaalioikeuslaeilla tavalla tai toisella, mutta tekijänoikeus on vain yksi esimerkki immateriaalioikeudesta. Muita immateriaalioikeuksia ovat esimerkiksi tavaramerkit, patentit, mallisuojat, hyödyllisyysmallisuojat ja integroidun piirin piirimallin suoja.

Wikimedia Commonsissa otetaan yleensä huomioon vain tekijänoikeus ja lähioikeudet, koska toisin kuin tekijänoikeus ja lähioikeudet, muut immateriaalioikeudet koskevat vain tuotteen teollista valmistamista. Tavaramerkkisuojan piiriin kuuluvaa logoa et saa käyttää markkinoinnissa, mutta sen sijaan voit kyllä käyttää sitä lähes mihin muuhun tahansa. Patentoidusta tai mallisuojalla suojatusta esineestä otetun valokuvan käyttäminen on täysin sallittua.

Fontit[edit]

Rasterigrafiikkamuodossa olevat fontit eivät ylitä teoskynnystä Yhdysvalloissa. Tälläisessä tapauksessa sinun tulisi käyttää mallinetta {{PD-font}}.

Edellä mainittu ei kuitenkaan päde vektorigrafiikkamuodossa (esimerkiksi SVG) oleviin fontteihin, koska fonttia säätelevä tietokoneohjelma ylittää teoskynnyksen. Tarkista, onko fontti vapaasti lisensoitu esimerkiksi Open Fonts Licensellä. Käytä mallinetta {{Open Font}}, jos fontti on vapaasti lisensoitu. Jos fontti ei ole vapaasti lisensoitu, älä lataa sitä käyttäviä vektorigrafiikkatiedostoja Commonsiin, koska ne saattavat rikkoa tekijänoikeutta.

Tarkistuslista[edit]

Oletetaan, että otit kamerallasi jostakin valokuvan, skannasit jostakin valokuvan tai latasit Internetistä valokuvan. Mistä tiedät, voiko kuvan ladata Commonsiin? Seuraava tarkistuslista auttaa sinua ratkaisemaan ongelman. Jos olet kuitenkin vielä epävarma, voit kysyä apua kahvihuoneessa.

Katso Commons:Image casebook täydellisempää listaa varten.

OK[edit]

Itse ottamasi valokuvat

  • luonnosta,
  • eläimistä,
  • kasveista,
  • ihmisistä, joilta olet saanut luvan kuvan julkaisuun,
  • rakennuksista, jotka ovat vanhentuneet tekijänoikeuksiltaan,
  • taideteoksista, jotka ovat vanhentuneet tekijänikeuksiltaan ja
  • muista tekijänoikeuksisltaan vanentuneistä teoksista.

Tekijänoikeuksiltaan vanhentuneista kirjoista, sanomalehdistä, aikakauslehdistä ja muista teoksista skannatut kuvat.

Internet-sivustoilta peräisin olevat kuvat, jotka ovat ilman tekijänoikeuden suojaa sekä teoksen alkuperämaassa eli ensimmäisessä julkaisumaassa, servereiden sijaintimaassa, sinun asuinpaikassasi ja Yhdysvalloissa.

Epäselvät tapaukset[edit]

  • Logot
  • Kuvakkaappaukset tietokonohjelmista (katso COM:SS)
  • Valokuvat, piirrokset, skannaukset tai muut jäljennökset seuraavista kohteista:
    • Autot (yksiväriset autot ilman mainoksia tai muita maalauksia hyväksytään)
    • Päivittäistavarapakkaukset (yksinkertaiset hyväksytään)
    • Kirjojen kannet (yksinkertaiset hyväksytään)
    • Kolikot ja setelit (riippuu maan laista, katso Commons:Currency)
    • Rakennukset (riippuu maan lasta, katso panoraamavapaus)
    • Pysyvästi julkiselle paikalle esille asetetut taideteokset (katso panoraamavapaus)
    • Julkisuuden henkilöt (katso yksityisyydensuoja)
    • Tavalliset henkilöt, jotka eivät ole antaneet suostumustaan (katso yksityisensuoja)

Ei OK[edit]

  • Sitaattioikeuden nojalla käytettävät kuvat
  • Fanitaide, joka muistuttaa liikaa tekijänoikeuden alaista materiaalia
  • Valokuvat, piirrokset, skannaukset tai muut jäljennökset seuraavista kohteista:
    • Taideteokset, joita ei ole asetettu pysävästi esille ja joiden tekijän kuolinvuodesta on kulunut alle 70 vuotta (tai joiden tekijä on elossa)
    • Toimintahahmot, naamiasasusteet ja muu tekijänoikeuden alainen materiaali (katso #Jälkiperäiset teokset)
    • Albumit, videopelit, elokuvat ja muut kaupalliset viihdetuotteet sekä em. kansikuvat.
    • Julisteet, sanomalehdet ja aikakauslehdet.
    • Laulut, joiden sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta on kulunut alle 70 vuotta (tai joiden sanoittaja tai säveltäjä on elossa)

Kansainvälinen laki[edit]

Bernin sopimus[edit]

Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet Bernin sopimuksen kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi (sopimuksen teksti). Sopimuksen johdosta valtiot ottavat huomioon alkuperämaiden tekijänoikeuslait.

Tärkein sopimuksen artila on artikla 7, joka asettaa tekijänoikeuden suoja-ajan minimipituuden. Tekijänoikeuden suoja-ajan on artiklan mukaan kaikissa maissa oltava vähintään 50 vuotta tekijän kuolinvuodesta (ei koske kaikkia teoksia).

Joka tapauksessa suoja-ajan pituuden määrää sen valtion lainsäädäntö, jonka väitetään suojelevan teoksen tekijänoikeutta. Ellei sen valtion lainsäädäntö muuta määrää, suoja-ajan pituus siinä valtiossa ei ylitä alkuperämaan suoja-ajan pituutta.

Vaikka monet valtiot hyväksyvät sopimuksen artiklan 7 perusteella lyhyemmän suoja-ajan periaatteen, Yhdysvaltain tekijänoikeuslaki ei hyväksy lyhyemmän suoja-ajan periaatetta. Sen vuoksi teos saattaa nauttia yhä tekijänoikeuden suojaa Yhdysvalloissa, vaikka sen tekijänoikeus olisikin vanhentunut alkuperämaassa. Yhdysvaltain tekijänoikeuslain 105 §(a)(1)(B) perusteella monet teokset, jotka olivat tekijänoikeuden alaisia alkuperämaassaan 1. tammikuuta 1926, mutta joiden tekijänoikeus on vanhentunut sittemmin alkuperämaassaan, nauttivat yhä tekijänoikeuden suojaa Yhdysvalloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijänoikeuksiltaan alkuperämaassaan vanhentunut teos saattaa yhä olla tekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa. Katso tämä sivu (englanniksi) lisätietoja varten.

Euroopan unionin jäsenmaat[edit]

Euroopan unioni on säätänyt useita direktiivejä, joilla on yhtenäistetty eri EU-jäsenmaiden lainsäädäntöä. Katso tämä sivu lisätietoja varten. Huomaa kuitenkin, että direktiivit eivät päde sellaisenaan jäsenmaissa, vaan kunkin jäsenmaan on muutettava lainsäädäntöään vastaamaan direktiivejä. Direktiivi on siis vain lainsäädäntökäsky, ei laki. Siten eri EU-maiden tekijänoikeuslait poikkeavat toisistaan monelta kohtaa, sillä jäsenmailla on monissa asioissa jonkin verran liikkumavaraa.

Kaikkein täkein näistä direktiiveistä on direktiivi tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta (2006/116/EY) (direktiivin teksti). Direktiivi asettaa tekijänoikeuden kestoksi 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Jos tekijää ei tiedetä, tekijänoikeuden kesto on direktiivin mukaan yleensä 70 vuotta teoksen ensijulkaisuvuodesta. Direktiivi ei kuitenkaan lyhentänyt jo voimassaolevien suojien suoja-aikojen pituuksia.

Vuoden 2001 direktiivin tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (2001/29/EY) artikla 5 asettaa joitakin tekijänoikeuden rajoituksia eli poikkeuksia tekijänoikeuteen. Kuitenkin näistä vain tietokoneen välimuistia koskeva rajoitus on pakollinen. Muut rajoitukset ovat vapaaehtoisia, eli kukin jäsenmaa saa päättää, mitä rajoituksia se käyttää. Esimerkkejä tälläisistä rajoituksista ovat oikeus valokuvata pysyvästi julkiselle paikalle asetettuja taideteoksia ja käyttää kuvia vapaasti eli panoraamavapaus ja yksinkertaiset valokuvat eli valokuvat, joiden ottaja ei ole käyttänyt merkittävissä määrin luovuutta valokuvaa ottaessaan.

Lopuksi todettakoon, että tekijänoikeuteen liittyy paljon oikeuskäytäntöä ja kirjoittamattomia sääntöjä, joten pelkän lakitekstin lukeminen ei välttämättä auta, vaan on otettava selvää mielenkiinnon kohteena olevan maan lainsäädännöstä.

Kansalliset lait[edit]

Tekijänoikeuslaeissa on paljon eroa eri maiden välillä. Commonsin käytäntönä on, että teoksen tulisi olla vapaasti käytettävissä lähes kaikissa maailman maissa. Eri maiden laeissa on muun muuassa seuraavia eroja:

  • Tekijänoikeuden suoja-aika pituus. Useimmissa maissa tekijänoikeuden suoja-ajan pituus on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, mutta monissa maissa suoja-ajan pituus on 50 tai 60 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Joissakin maissa suoja-aika voi olla pidempikin; Meksikossa se on peräti 100 vuotta tekijän kuolinvuodesta.
  • Viranomaisten tekemien julkisten asiakirjojen status. Monissa maissa viranomaisten tekemät julkiset asiakirjat ovat ilman tekijänoikeuden suojaa.
  • Tekijänoikeuden suojan piiriin sisältyvä materiaali. Esimerkiksi useimmissa maissa rakennukset nauttivat tekijänoikeuden suojaa, mutta niistä otettuja valokuvia saa silti käyttää vapaasti. Toisaalta joissakin maissa rakennukset eivät nauti lainkaan tekijänoikeuden suojaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa puolestaan rakennuksista otettuja valokuvia ei saa käyttää ilman arkkitehdin tai muun rakennuksen tekijänoikeuksien haltijan lupaa.

Turvallisin tapa on miettiä, mikä seuraavien maiden laeista on tiukin, ja sen jälkeen toimia sen mukaan:

  • Paikka, jossa teos luotiin;
  • Paikka, josta teos ladataan Commonsiin;
  • Jos teos on peräisin Internetistä, niin sen sivuston, jolta latasit kuvan tietokoneellesi, servereiden fyysinen sijaintipaikka;
  • Yhdysvallat.

Teoksen lataaminen Commonsiin on sallittua vain, jos teos on ilman tekijänoikeuden suojaa tai vapaasti lisensoitu kaikissa edellisessä neljässä maassa.

Esimerkki: Asut Suomessa, ja haluat ladata Commonsiin valokuvan maalauksesta, joka on julkaistu ensimmäisen kerran Ranskassa. Otat maalauksesta otetun valokuvan sivustolta, jonka serveri sijaitsee Ranskassa. Tässä tapauksessa pätee kolmen eri maan tekijänoikeuslait: Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain. Suomen lain mukaan maalauksen tekijänoikeus on vanhentunut, jos sen tekijän kuolinvuodesta on kulunut vähintään 70 vuotta. Ranskan lain mukainen tekijänoikeuden voimassaoloaika on muuten sama kuin Suomen, mutta Ranskan vuoksi menehtyneillä tekijänoikeuden suoja-ajan kesto on pidempi. Yhdysvaltain lain mukaan maalauksen tekijänoikeus on vanhentunut, jos se julkaistiin ennen vuotta 1923 tai se ilman tekijänoikeuden suojaa ensijulkaisumaassaan (eli tässä tapauksessa Ranskassa) 1. tammikuuta 1996. Tässä esimerkissä sinun tulee siis ottaa huomioon kaksi tiukinta tekijänoikeuslakia eli Yhdysvaltain ja Ranskan tekijänoikeuslait. Voit ladata maalauksen Commonsiin vain, jos sen tekijänoikeus on vanhentunut sekä Yhdysvalloissa että Ranskassa.

Unescon Internet-sivustolla on kansallisten tekijänoikeuslakien kokoelma. Tehdessäsi uuden tekijänoikeusmallineen, muistathan antaa linkin oikeaan tekijänoikeuslakiin.

Suomi[edit]

Tekijänoikeusneuvosto ei katsonut tätä kuvaa niin omaperäiseksi, että se olisi saanut tekijänoikeude suojan.

Suomen tekijänoikeuslain mukaan lähioikeus vanhenee valokuvista 50 vuotta valokuvan luontivuoden jälkeen. Kaikki ennen vuotta 1966 julkaistujen valokuvien lähioikeussuoja on vanhentunut. Valokuvateoksia eli valokuvia, jotka katsotaan siinä määrin luoviksi ja omaleimaisiksi, että ne ovat taideteoksia, kohdellaan sen sijaan tekijänoikeuden alaisina teoksina. Niiden suoja-ajan pituus on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Valokuvien ja valokuvateosten välistä eroa ei määritellä yksiselitteisesti laissa, ja niinpä niiden välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. Tekijänoikeusneuvostolta pyydetään joskus mielipidettä siitä, onkin jokin valokuva yksinkertainen valokuva vaiko valokuvateos. Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnon 2003/6 mukaan oikealla oleva valokuva Paavo Nurmesta ”on historiallisesta merkittävyydestään huolimatta tavanomainen, ajankohtaisesta tapahtumasta kertova valokuva. Valokuva ei erityisesti ilmennä valokuvan ottaneen henkilön omaperäistä ja persoonallista panosta, eikä sitä siten voida pitää -- valokuvateoksena.”

Suomen tekijänoikeuslain 49a § mukaan valokuvien lähioikeus raukeaa valokuvista, jotka eivät ole valokuvateoksia, 50 vuotta luontivuoden jälkeen. 50 vuoden suoja-aika tuli kuitenkin voimaan vasta vuoden 1991 alussa. Sitä ennen valokuvien suoja-aika oli 25 vuotta julkistamisvuodesta vuoden 1961 lain oikeudesta valokuvaan 16 § mukaisesti, joten vuoden 1991 alussa kaikki ennen vuotta 1966 julkistetut valokuvat olivat vapaita. Valokuvat, jotka olivat jo ilman valokuvien lähioikeuden suojaa vuoden 1991 alussa, säilyivät vapaina, ja siten valokuvien lähioikeus on rauennut myös kaikista ennen vuotta 1966 julkistetuista valokuvista.

Suomalaisten kuntien, maakuntien ja läänien vaakunoiden sekä Suomen tasavallan vaakunan viralliset tekstimuotoiset kuvaukset ovat virallisia päätöksia, joten ne eivät saa tekijänoikeuden suojaa. Tekijänoikeusneuvoston lausuntojen 1997/11 ja 1998/5 mukaan vaakunoiden graafiset kuvaukset eivät myöskään saa tekijänoikeuden suojaa, sillä ne on tehtytäysin tekstimuotoisten kuvausten pohjalta eikä niissä ole käytetty luovuutta. Edellä mainitun uskotaan pätevän myös historiallisiin vaakunoihin.

Pysävästi julkiselle paikalle esille asetetutuista taideteoksista otettuja valokuvia on kiellettyä käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Älä siis lataa niitä Commonsiin. Rakennuksista otettuja valokuvia saa käyttää vapaasti, voit siis ladata niitä Commonsiin.

Yksityisyydensuoja[edit]

[1]

Julkisella paikalla olevia julkisuuden henkilöitä (esimerkiksi kuuluisat kuuluisat poliitikot, urheilijat ja taiteilijat) saa valokuvata vapaasti.

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa lausunnossaan 405/4/03, että tavallisista henkilöistä luvatta otettuja valokuvia ei saa julkaista, paitsi jos henkilö ei ole kuvan pääkohde ja kuva ei aiheuta vahinkoa, kärsimystä tai halvennusta kuvattua henkilöä kohtaan. Tavallisesta henkilöstä otettua valokuvaa ei saada ilman hänen suostumustaan kuitenkaan käyttää mainoksessa.

Yhdysvallat[edit]

Seuraavat teokset ovat ilman tekijänoikeuden suojaa:

  • Ennen vuotta 1923 julkaistut teokset
  • Ennen vuotta 1964 julkastut teokset, joiden tekijänoikeutta ei ole uusittu (hae rekisteristä kirjojen ja karttojen tekijänoikeuksien uusintoja)
  • Ennen vuotta 1978 julkaistut teokset, joista puuttui asianmukainen tekijänoikeushuomautus (”©”, ”Copyright” tai ”Copr.” sekä tekijänoikeuksien haltijan nimi tai pseudonyymi)
  • 1. tammikuuta 1978—28. helmikuuta 1989 julkaistut teokset, jos teoksesta puuttui tekijänoikeushuomatus ja virhettä ei korjattu viiden vuoden kuluessa julkaisusta tekijänoikeuden rekisteröinnillä tai määräysten mukaisella uudelleenjulkaisulla

1. tammikuuta 1978 jälkeen valmistuneiden teosten tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Ennen 1. tammikuuta 1978 valmistuneiden mutta ensimmäisen kerran 1. tammikuuta 1978 jälkeen julkaistujen teosten tekijänoikeuden kesto on 95 vuotta teoksen rekisteröintivuodesta, jos teoksen tekijänoikeus rekisteröitiin. Jos tekijänoikeutta ei rekisteröity, tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Jos teoksen tekijää ei tiedetä tai kyseessä on work for hire -teos eli teos, joka on tehty tilauksesta työsuhteessa työnantajalle, tekijänoikeuden kesto 95 vuotta julkaisuvuodesta tai 120 vuotta luontivuodesta. Lyhyempää kahdesta em. suoja-ajasta sovelletaan. Katso taulukko lisätietoja varten.

Katso myös[edit]

Aiheesta muualla[edit]

Lakikokoelmia (englanniksi):

Tekijänoikeussopimukset (suomeksi):

Yhdysvaltain tekijännoikeus (englanniksi):